keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Islanninvärinen huivi


Onko aika elämäriemukas kuva? Nii-i! Ihminen voi täyttää vuosia ja olla silti iloinen. Opetus kaikille sieluille siellä ja täällä kans.
Tässä nyt kaunista esimerkkiä näyttää Marjo. Hän hihkaisi heti paketin avattuaan, että huivi on ihan islanninvärinen, sammaleinen ja maanläheinen. Islanti on hänen paikkansa, joten kyllä hän tietää. Hyvin sanottu.


Jotkut langat kertoo heti, kenelle ne kuuluu, jotkut sitten kun niitä neuloo tai sitten vasta valmiina, muutettuaan muotoaan. Tätä lankaa ajattelin ensin itselleni, koska rakastuin siihen lankakaupassa vasta vyyhteinä. Kun huivi valmistui, se puhui kuitenkin sellaista kieltä, että selvä se, tämä on Marjon (#undiryfirbord).


 Sankari on mahtava kuvattava, mutta ikävä kyllä kuvaustaitoni puhelimella eivät ole samaa luokkaa. Keskittykää olennaiseen siis eiks joo.


Malli: Dotted Rays
Suunnittelija: Stephen West
Lanka: Walk Collection Cozy Merino
värissä Speckled Rainbow


Onnea <3

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Boxy eli laatikko eli paita


Joji Locatelli: BOXY
Lanka: Uncommon Thread Everyday
värissä Baby Elephant Walk
350 g



 Jos ken kaipaa oikein hyvää neulepataa, minä ja aika moni muu tämän Boxy-paidan neulonut voi varmasti suositella. Se on ollut jonossa jo pitkään, ja nyt, vihdoin aloitettiin kaverin kanssa samaan aikaan. Mä halusin välttämättä harmaan, vaikka aina sorrun lankakaupassa kirkkaisiin väreihin,mutta nyt piti saada sellainen, joka käy kaikkien muiden harmaideni kanssa...... Sinillä on yks ihana sininen, ja siitä tulee kans hi-a-no!

Mun nimimerkki on tähän asti ollut jotain sen suuntaista että monta paitaa neulonut mutta aina kaappiin jääneet on ne. Boxy ei jää, vaikka sen valmistuttua tulikin pikku kriisi, että huono tuli. Liotin ja pingotin, ja se ryppypino alkoi näyttää jo paremmalta, mutta kokeiltuani ylle olin vakaasti jo lahjoittamassa paitaa pois jollekin sopivammalle. Mutta ne mun kamut, ne sanoi, että se on just hyvä, ja sitten aloin itsekin nähdä, että onhan se. Ja pehmee, mukava ku mikä.


sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Kierrepipa ja -tumput


Toinen Berliinistä ostamani lanka oli oikeastaan samaa lankaa kuin edellinenkin, Manos del Uruguayta, mutta paksumpaa Maximaa. Ihana vihreinen väri. Tuo kierrepipo (en tiedä onko sille jotain virallista nimeä olemassa) on ollut mulla pitkään jo listalla, ja nyt pistin sen puikoille. Tosin tarkoitus oli tehdä itselle, mutta no, en tehnyt, kun tuli aika pieni. Onneksi on lapsia montaa kokoa.

Ostin HM:stä kahden euron talvialennuspipon, josta ryöstin tupsun. Olisi pitänyt ostaa monta, huomaan nyt, on meinaan aika paljon kätevämpää kuin tehdä itse...


Sadasta grammasta tuli pipo ja just sopivan kokoiset lapaset samalla  kierteellä. Hyvä juttu, koska joskus lapaset on hukassa joillakuilla.

Kivaa lumimaisemaa (mieluiten ikkunana takaa viltin alta) ja terkkui kaikille myös lohikäärmeeltä nimeltä Anselmus.

perjantai 27. tammikuuta 2017

Villatakki (Manos del Uruguay Alegria)



Kävin Berliinissä muutama viikko sitten. Melkein ensi töikseni otin kartan käteen (tai siis karttasovelluksen, jota ei tietty voinut selata hanska kädessä ja sit tietty jäätyi kädet) ja lähdin etsimään Knit Knit -nimistä lankakauppaa, jonka olin bongannut niinikään kätevästä Knitmap-sovelluksesta. Se listaa minkä tahansa kaupungin lankakaupat, ei hassumpi kaveri.

No, oli aika kylmä. Satoi aika paljon. Kauppa oli aika paljon kauempana kuin kuvittelin. Mutta oli sentäs kivoja lankoja. Ostin parit Manos del Uruguayn langat, joita en voi vastustaan oikeastaan eniten siksi, että lapussa lukee käsin kirjoitettuna just sen uruguaylaisvärjärin nimi, joka on värjännyt kunkin vyyhdin. Ah.

Koko loppumatkan mietin sitten, mitä alkaisin tehdä näistä Manoksista, ja aloitinkin jo paria eri huivia. Mutta ei, olin pitkään miettinyt villatakkia tälle tyttölapselle. Etsin Ravelrystä ohjeen, jota sovelsin vähän sinnepäin, lähinnä levennysten ja mittojen suhteen. Halusin saumattoman eli ylhäältä aloitettavan, ja se on kyllä parasta, ettei tarvitse ommella epätoivoisesti osia yhteen, koska sellainen ei sovi mun luonnolleni yhtään. Kappaleet jää lojumaan johonkin nurkkaan, kunnes niitä ei enää jaksa edes katsoa.


Mutta hei, tämä tuli nopsasti ja se istuu hyvin eikä edes kutita. Jee! Sitä voi oikeasti käyttää. Jee! Sitä on käytetty jo koko viikko päiväkodissa. Jee!


Nappeja ei ollut kuin eripareja, mutta ne sopiikin oikeastaan hyvin. Lankaa oli kaksi 100 gramman vyyhtiä, ja vähän jäikin. Niissä oli vähän eri värisävyt, joten vuorottelin lankoja eri kerroksilla, ja loppuväritulos on ihan vinkeä.


torstai 26. tammikuuta 2017

Pionit


Hei kaikki armaat lukijat. Tammikuu jatkuu aina vaan. Se tuntuu jotenkin vuosi vuodelta pidemmältä. Mutta mikäs siinä, tammikuu on tehokasta neulonta-aikaa, kun ei jaksa juuri poistua kotiovesta, sohva ja Netflix-marathonit houkuttelevat aika järein perusteluin.

No joka tapauksessa. Neuloin tällaiset aika kauniit (vaikkaitsesanonkin) Pioni-lapaset synttärilahjaksi ystävälle. Tuo alakuva on siinä mielessä hämäystä, että malli ei ole tästä Puikkomaisterin lapaskirjasta vaan Lumi Karmitsan Villeistä vanttuista ja vallattomista villasukista. Sen nimisestä kirjasta siis. Mutta suosittelen molempia, lämmöllä. Ja lapasia kans. Aika kiva oli neuloa tuota kirjoneuletta, vaikka piti kyllä tosi tarkasti pysytellä kuviossa kärryillä eikä pystynyt kovin monimutkaista draamasarjaa katselemaan samalla.

Valkoinen lanka on teetee Tundraa, vihreä Malabrigo Arryota. Puikot 3,5. Tekisi mieli kokeilla muitakin väriyhdistelmiä.
Ehkä kokeilenkin.
Heiny ja iloista iltaa.

maanantai 16. tammikuuta 2017

Vuoden tokat


Hei ny. Kuten kuka tahansa kunnon neuloja, yritän minäkin aina vuoden alusta ryhdistäytyä ja käyttää kaikki pikkuruiset ja puolittaiset jämälankakerät. Nyt sattuikin aika oivallisesti niin, että olikin melkoisen ihastuttavia nämä jämälangat, joista aloitin.......... La Bien Aimeeta, Hedgehog Fibresia ja Madelinetoshia vahvuudessa DK eli sopivan paksu. Näistä on aiemmin tullut pipoa ja lapasia, ja nyt jäminä tällaiset yhtälöt.



 Näissä jämälankahommissa on vaan aina se hillitön jännitys, että riittääkö lanka siihen, mitä on suunnitellut. Etenkin sen jälkimmäisen lapasen kohdalla... Joskus joutuu vähän purkamaan. Aikamoista jännitystä kuulkaa lauantai-iltaan, ei ihan heikkohermoisille.

Hyvää talvea ja lunta!


maanantai 9. tammikuuta 2017

Vuoden ekat

 

Uusi vuosi, ikivanhat harrastukset. Mutta parhaat harrastukset, joten aion pysytellä niissä tänäkin vuonna. Ja luvata, että jos ei muuta, laitan ainakin kuvia tänne lokiin, joka on ollut kovin autio viime aikoina. Silti se toivotti tervetulleeksi ihan lämpimästi, vaikka on tehnyt kaikenlaisia päivityksiä sun muita nykyaikaisia asioita.

Tässä on mun vuoden 2017 ensimmäinen valmistunut neuletyö. Muistaakseni. Juu, on se, koska viime vuoden puolella aloitetuista ei pidetä. Tällainen uusi upea Laine-niminen neulelehti ilmestyi juuri ennen joulua ja on nyt kaikkien neuleihmisten huulilla ja puikoilla ja varmaankin yöpöydällä myös, jos sattuu herämään keskellä yötä. Minäkin olen ihastellut ja kaavaillut monia juttuja sieltä, mutta ensimmäiseksi otin Siv-nimiset sukat listalle, kun sattui olemaan sopivaa lankaa. Eli Väinämöistä värissä Mango. (Ihan mangon värinen! Jos olen joskus nähnyt oikean mangon? Tietääkseni kyllä, tai en ole varma, eikö siinä ole vähän vihreääkin? Ehkä raakana.)

Suunnittelija on Heidi Alander. Aika kivat. Hauska kuvio, mutta sen verran hankala, että en ehtinyt oppia sitä vielä ulkoa. Ohuet, mahtuu kenkiin siis. 

Hyvää neulevuotta kaikille. Ja muutenkin.